Vuokralaisen oikeudet
Vuokralaisen velvollisuudet
Kunnossapito ja korjausvastuut
Asukasdemokratia
Lisätietoja
Ongelmatilanteissa yhteys

Vuokralaisen oikeudet

Vuokranantajalla ei ole oikeutta ilman erityistä syytä päästä vuokrattuun huoneistoon. Vuokranantaja on kuitenkin päästettävä huoneistoon, jos se on tarpeen huoneiston kunnon ja hoidon valvonnan vuoksi. Huoneistossa käynti pyritään sopimaan vuokralaisen kannalta sopivaan aikaan. Hätätilanteessa isännöitsijän tai huollon on päästävä asuntoon yleisavaimella, vaikka asukas ei olisi kotona.

 

Vuokralaisen velvollisuudet

Siitä, että vuokranantaja ei saa marssia sisään asuntoon koska tahansa, seuraa vuokralaisen ilmoitusvelvollisuus. Koska vuokranantaja ei itse säännöllisesti valvo huoneiston kuntoa, vuokralaisen on viipymättä ilmoitettava vuokranantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista. Jos ilmoitusta ei tee, vuokralainen voi itse joutua korvaamaan mahdollisen lisävahingon.

 

Kunnossapito ja korjausvastuut

Vuokralainen vastaa vahingoista, jotka hän tahallisesti tai laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa asunnolle. Laiminlyönti voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei ilmoita vuokranantajalle havaitsemastaan viasta. Vuokralainen ei kuitenkaan vastaa huoneiston normaalista kulumisesta. Arvioitaessa, onko kysymys normaalista kulumisesta vai ei, lähtökohtana voidaan pitää sitä, onko jälki tai vika syntynyt äkillisesti vai hitaasti pitkän ajan kuluessa. Äkilliset vauriot kuuluvat lähtökohtaisesti vuokralaisen vahingonkorvausvelvollisuuden piiriin, kun taas hitaasti ajan myötä syntyneet vahingot ovat normaalia kulumista. Toisaalta esimerkiksi vesiputki voi haljeta äkillisesti, mutta koska putken halkeaminen ei ole vuokralaisen aiheuttama, vuokralainen ei joudu sitä korvaamaan. Normaalia kulumista ovat mm. taulujen seinään kiinnittämisestä aiheutuneet vähäiset jäljet samoin kuin huonekalujen ja tekstiilien aiheuttamat varjostumat lattioilla ja seinillä. Kotieläinten aiheuttamat raapimisjäljet lattiapinnoilla tai tapetissa eivät sitä vastoin ole normaalia kulumista vaan niiden voidaan katsoa kuuluvan vuokralaisen korvattaviksi.

Asunnossa ei saa tehdä mitään muutoksia ilman vuokranantajan lupaa. Usein vuokranantajat suostuvat esim. seinien maalaamiseen, ja voivat myös osallistua kustannuksiin. Kaikista korjaus- ja muutostöistä täytyy kuitenkin sopia erikseen.

Asukasdemokratia

Lain mukaan kaikissa valtion tukemissa aravavuokra-asunnoissa ja ARA-vuokra-asunnoissa asukkailla on oikeus osallistua talojen omistajien päätöksen tekoon. Asukaskokous on vuosittain järjestettävä kokous, johon kaikki asukkaat kutsutaan. Asukaskokous valitsee jäsenet asukastoimikuntaan, joka antaa lausuntoja mm. talousarviosta, vuokran suuruudesta, korjauksista ja järjestyssääntöjen sisällöstä. Tämän lisäksi asukastoimikunta järjestää talkoita ym. asukastoimintaa. Myös asuntoja vuokraavan yhtiön hallituksessa on oltava asukasedustajia.

Toinen tapa vaikuttaa asukkaana on mennä mukaan asukasyhdistykseen tai perustaa itse sellainen. Siinä missä asukastoimikunta vaikuttaa talon asioihin, asukasyhdistys vaikuttaa asuinalueeseen. Asukasyhdistys valvoo asukkaiden etuja asunto-, liikenne-, ympäristö- ja aluekysymyksissä. Usein asukasyhdistykset järjestävät myös koulutustilaisuuksia ja talkoita.

Lisätietoja:
Suomen kuluttajaliiton vuokraopas: http://www.kuluttajaliitto.fi/files/547/Vuokraopas_Suomen_Kuluttajaliitto.pdf

Kuluttajavirasto
http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/1e9ab68d-a658-45f2-930a-84c2f24b5f64.aspx

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481

Ongelmatilanteissa yhteys:

Kunnalliset kuluttajaneuvojat
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvojat/

Kuluttajaliiton neuvontapalvelu
http://www.kuluttajaliitto.fi/index.phtml?s=141

 

Etusivu

 

kyltti

NAL