Asunnon ostajan muistilista

Mieti aluksi tarkkaan:
– minkä kokoisen ja tyyppisen asunnon tarvitset?
– paljonko voit asunnosta maksaa?
– mitä palveluita pitää löytyä lähietäisyydeltä?
– mitä joukkoliikennepalveluita käytetään?

Varsinkin uudelle alueelle muuttoa harkitsevan kannatta ottaa selville alueen rakentamis- ja liikennesuunnitelmista välttyäkseen yllätyksiltä.

Arvioi taloudellinen tilanteesi:
– Arvioi maksukykysi pitkällä aikavälillä. Erään nyrkkisäännön mukaan lainaa voi ottaa 20 x kotitalouden bruttotulojen määrän, mutta ei juuri sitä enempää.
– Laske kuukausittaiset asumismenot ja selvitä miten ne muuttuvat vuosien varrella.
– Jos asumismenosi ovat alle 40 prosenttia perheen nettotuloista, tilanne pysyy yleensä hallinnassa.
– Ota selvää, mitkä lainat ovat verovähennyskelpoisia ja mitkä eivät.
– Tarkista oikeutesi asumistukeen.

Selvitä myös:
– Mitkä ovat taloudelliset vastuusi ja riskisi eli mistä kaikista rahasuorituksista joudut millekin taholle vastaamaan (lainat, yhtiövastikkeet, vakuudet, muut asumismenot jne.)?
– Asunnon hallintaan liittyvät kysymykset, kuten millä ehdoilla asunnossa asutaan? Onko asunto tietyn ajan kuluttua joko lunastettava itselleen tai luovuttava siitä – ja
mitä se sinulle tulee merkitsemään? Mitä rahasuorituksia tilanteisiin liittyy, esimerkiksi mistä lunastushinta muodostuu?

Varaa riittävästi aikaa:
– asunnon etsimiseen ja kaupantekoon
– seuraa lehti-ilmoituksia, kiertele eri kohteissa ja keskustele asiantuntijoiden ja tuttavien
kanssa

Kiinnitä huomiota asunnon toimivuuteen:
– mikä on asunnon ikä ja kunto?
– mitkä äänet ja melu kuuluvat porraskäytävästä ja ulkoa asuntoon?
– millainen on asunnon pohjaratkaisu ja varustetaso?
– mihin ilmansuuntaan ikkunat ja parveke ovat?
– miten valaistus on järjestetty?
– kuinka paljon asunnossa on pistorasioita ja miten ne on sijoitettu?
– miten keittiö sijaitsee asunnossa?
– mitä laitteita keittiössä on ja mille laitteille on tilavaraus ja liitännät?
– miten liesi ja vesipiste on sijoitettu keittiöön?
– miten paljon keittiössä on työtilaa?
– miten asuntoon on järjestetty pyykin pesu ja käsittely sekä likapyykin säilytys?
– onko asunnossa riittävästi säilytystilaa?
– millainen ilmanvaihto pesutilassa ja mahdollisessa saunassa on?
– millainen on asunnon äänieristys?
– onko lastenvaunuille, pyörille ja urheiluvälineille järjestetty säilytystilaa?
– asunnon sijaintikerros ja hissin olemassaolo?

Ennen asunnon ostopäätöstä selvitettäviä asioita :
– asunnon tyyppi
– asunnon tarkka pinta-ala ja huoneluku
– asunnon myyntihinta sekä velaton hinta, jos se poikkeaa myyntihinnasta
– asunnon vapautuminen tai arvioitu valmistumisaika
– markkinoinnista vastaavan elinkeinonharjoittajan nimi ja osoite
– onko myytävänä oleva kiinteistö, kiinteistön määräala, vuokramaalla oleva rakennus
vai asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet
– asuinalueen kaavoitustilanne
– keskeiset liikenneyhteydet ja alueen palvelut
– käytössä olevat pysäköintitilat
– asunnon käyttöä tai luovutusta koskevat rajoitukset sekä yhtiöllä tai osakkeenomistajilla oleva lunastusoikeus
– myytävien osakkeiden osalle tuleva osuus yhtiön veloista ja mahdollisuus maksaa tämä osuus yhtiölle
– peruskorjaukset ja uudistukset, joiden toimeenpanosta on päätetty sekä niiden arvioidut toteuttamisajankohdat
– asumiskustannukset, kuten vastikkeet, vesimaksut, autopaikka- ja saunamaksut
– Hoitovastike vaikuttaa oleellisesti asumismenoihin. Taloyhtiön omistuksessa olevat liikehuoneistot alentavat useimmiten osakkaiden maksettavaksi tulevaa yhtiövastiketta. Vuokratontti taas nostaa vastikkeen määrää.

Asuntoesittelyssä on oltava nähtävillä:
– yhtiöjärjestys
– viimeinen tilinpäätös sekä tarvittavat muut selvitykset taloudellisesta tilanteesta tai suunnitteilla/rakenteilla olevan asunnon/yhteisön taloussuunnitelma
– suunnitteilla/rakenteilla olevan asunnon rakennustapaseloste
– asunnon pohjapiirros

Päätös eli käsirahan maksaminen:
Ostokohteen varmistuttua ostaja tekee ostotarjouksen, joka yleensä vahvistetaan käsi-rahalla. Viimeistään tässä vaiheessa ostajan on varmistettava, että rahoitus on kunnossa ja että hän pystyy hoitamaan käsirahasopimuksen mukaiset maksu- ja muut velvoitteet. Mikäli ostaja peruu kaupan, hän yleensä menettää käsirahan. Jos myyjä peruuttaa myös hän joutuu maksamaan hyvitystä. Asuntokauppalain mukaan sekä ostajan käsirahahyvitys että myyjän hyvitys saavat olla enintään neljä prosenttia kauppahinnasta. Kiinteistönvälittäjän on huolehdittava siitä, että ostotarjous on kirjallinen. Tarjoukseen on syytä perehtyä huolellisesti, koska siitä ei voi perääntyä käsirahaa menettämättä.

Asunnon osto vahvistetaan kauppakirjalla. Siitä tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat seikat:
– tiedot myyjästä ja ostajasta (nimet, osoitteet ja puhelinnumerot)
– asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite
– osakkeiden numerot ja määrä sekä huoneiston numero
– tiedot huoneistosta (talo, porras, numero, huoneiden lukumäärä ja pinta-ala)
– hinta ja maksuehdot
– osakekirjojen luovuttamisajankohta
– omistus- ja hallintaoikeuden siirtymisajankohdat ja milloin yhtiövastike tulee ostajan maksettavaksi
– maininta varainsiirtoveron maksamisesta

Kauppakirja tehdään aina kahtena kappaleena, toinen ostajalle ja toinen myyjälle.

Asunto uudesta talosta:
Uusi asunto ostetaan joskus talon suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa pelkkien piirustusten ja muiden asiakirjojen perusteella. Ennen kaupantekoa on tärkeää tutustua tarkoin niin rakentamista kuin hankkeen taloudellista toteuttamista koskeviin asiakirjoihin.

Perustajaosakkaan on huolehdittava siitä, että suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa myyntiin tulevasta asunnosta luovutetaan ennen tarjoamisen aloittamista kaikki yhtiötä, sen taloussuunnitelmaa ja rakentamishanketta koskevat ns. turva-asiakirjat hanketta rahoittavan pankin tai muun luottolaitoksen tai lääninhallituksen säilytettäväksi.

Asunnon ostoa harkitsevalla on oikeus saada tietoja näistä asiakirjoista niiden säilyttäjältä. Turva-asiakirjojen säilyttäjän on huolehdittava siitä, että asiakirjat vastaavat asetuksen vaatimuksia ja että rakennushankkeen toteutuksesta on asetettu laissa edellytetyt vakuudet.

Jos ostajalla on tilaisuus tutustua valmiiseen huoneistoon, se helpottaa asuttavuuden arviointia. Yhtiön taloudellinen tilanne on arvioitava huolellisesti, uusissa taloissa asumismenot saattavat taloyhtiön lainojen takia nousta yllättävän korkeiksi.

Uuteen asuntoon muuttajan on ennen varsinaista muuttoa hyvä pitää oma vastaanottotarkastuksensa. Siinä tarkastetaan, että asunto on varusteiltaan myyntiesitteen ja esitettyjen rakennussuunnitelmien mukainen. Havaituista puutteista ilmoitetaan kirjallisesti työmaasta vastaavalle työnjohtajalle tai myyjälle.

Myyjän on asuntokauppalain mukaan järjestettävä vuositarkastus, jossa todetaan asunnossa ilmenneet virheet. Tarkastus on pidettävä aikaisintaan 12 kuukauden ja viimeistään 15 kuukauden kuluttua rakennuksen käyttöönoton hyväksymisestä. Vuositarkastuksesta myyjän on laadittava pöytäkirja, johon merkitään ostajan ilmoittamat sekä tarkastuksessa mahdollisesti havaitut virheet.

Jos ostaja ei ole vuositarkastuksen yhteydessä tai muuten ennen vuositarkastuspöytäkirjan tarkastamisajan (vähintään 3 viikkoa pöytäkirjan tiedoksi saamisesta) päättymistä ilmoittanut virheistä, jotka olisi pitänyt havaita viimeistään vuositarkastuksessa, hän pääsääntöisesti menettää oikeuden vedota tällaisiin virheisiin.

Muistilista muuttoa varten:
– hanki muuttoauto ja muuttoapu ajoissa
– tee muuttoilmoitus, kaavakkeita saa posteista ja KELA :n konttoreista
– kiinteistön hoitajalle tulee myös ilmoittaa muutettaessa pois ja muutettaessa sisään
– osoitteenmuutoksen voit tehdä postissa, josta saat myös maksuttomasti lähetettäviä osoitteenmuutoskortteja
– muista ilmoittaa osoitteenmuutoksesta myös kirjastoon ja pankkeihin
– uuden sähkösopimuksen voi tehdä puhelimitse samalla kun irtisanoo vanhan
– tarkista kotivakuutuksesi, onko se riittävä uuteen asuntoon